EPÄILEN että ruotiukko tuo meille huomenna hiekkiksen. Tänään esitin
suunnitelman hiekkiksen rakasntamisesta luonnonpuista ja tämä vastasi
minulle kertoen Bauhausissa olevan edullisen ja kivan valmiin. EI
puhunut muuta, mutta epäilen että sellainen tulee lähipäivinä
Onhan meillä tosin hiekkiksen korvike: kukkalaatikko, jossa on
Pikkupiian samettiruusut. Sen multaa Renkipoika käy kaivelemassa ja
syömässä kovalla innolla. Joten kyllä hiekkalaatikko olisi omiaan.
Paikkaa hiekkikselle olen mallaillut jo pidemmän aikaa, ja nyt viimein
luulen keksineeni sen. vaatii ainoastaan yhden ppolun siirtämisen
kukkamaan päälle ja kahden rusokuusaman kaatamisen.
Rusokuusamia ja sireenejä sekä unkarin syreeniä, heisipuuta ja angervoa
on silpunnut oksasaksilla kovalla innolla. Niin suurella innolla että
sekä isäntä että naapurin ovat välillä kehoittaneet himmaamaan intoa.
Isännän motiivina tuskin ovat kauneusarvot vaan se että hän on se joka
joutuu oksat roudaamaan hakettimelle. ja niitä on paljon. En ole voinut
kuvitellakaan paljonko oksia mahtuukaan pienelle
siirtolapuutarhatontille. ja niitä on edelleen. Nyt vain isotsakset
ovat muissa töissä, joten joudun hiullitsemään silppuamisintoni.
keskiviikko, 19. heinäkuu 2006
Kommentit